sunnuntai 1. syyskuuta 2013

oh this could really be a good life


Moikat täältä lämpimästä Marquettesta, oon ollu täällä nyt jo 4 päivää! Aika menee tosi nopeesti mut toisaalta tuntuu että oisin ollu täällä jo tosi kauan. Matka tänne meni tosi hyvin ja stressasin lennoista iha turhaan. Lensin tänne Frankfurtin, Washingtonin ja Chicagon kautta joten matka kesti monta päivää kaikkien lentokentällä odottelujen muiden takia. YFU oli kyllä hoitanu lentojutut tosi hyvin ja siellä ei ois mitenkään voinu eksyä. Lentokentällä mua odotteli host-isä ja sen äiti ja host-äidin isä (?). Oon tavannu niin paljon uusia ihmisiä että en oikeen pysy perillä ihmisten sukulaisuussuhteista tai nimistä.. En oo vielä tavannu mun äitiä koska se on Californiassa lomailemassa. 
Mun veli ja sen tyttöystävä on tosi kivoja, ne pitää mulle koko ajan seuraa ja kattoo et mulle ei tuu tylsää. Ne on näyttäny mulle kaupunkia ja vei mut vuorelle mistä näki koko Marquetten ja shoppailemaan ja mun elämän ensimmäiseen jenkkifutispeliin! Käytiin myös koulussa tsekkailee paikkoja, se oli ihanku suoraa jostai jenkkileffasta. Oon näköjää sophmore vaikka mun piti olla eka seniori mut sille ei nyt voi mitään. Mulla on jotai ihan random kurssei tyylii luen vissii espanjaa nykysi :D
Tää alkaa jo tuntua kodilta ja kaikki menee muutenki ihan jees. Paitsi et oon aina luullu et oon hyvä englannis mut nyt oonki iha hullun awkward koko ajan! En tiiä mitä sanoo ja hymyilen vaa ja nyökyttelen mut nää on kyl ymmärtäväisii ku näillä on ollu ennenki vaihtareita esim. japanista nii kyllä mä nyt paremmin puhun :D Tuntuu et en osaa suomeekaa enää nii jätän tän nyt tähän. Muutenkin tosi hieno panostus tähän blogiin mut onpahan äitillä jotai mitä lukee! En oo ikinä muistanu ottaa kameraa mukaan ku ollaa käyty alakaupungissa ja satamassa, sielä on iha törkeen nättiä mut tässä nyt jotain kuvia huudeilta kummiski.

haha mun eka fortune cookie oli aika osuva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti